Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 21.8.2013

Kyseessä oli ensimmäinen kokous kesätauon jälkeen. Kokousasiakirjat löytyvät vanhasta tutusta paikasta.

Kokouksessa käsiteltiin sosiaali- ja terveystoimen budjetin toteutumisen ensimmäistä puolivuotistilannetta eli ns. seuranta I:stä. Budjetin ylitykseen on useampi hyväkin syy. HUS:n laskutus on kasvanut samoin kuin Espoosta lähetettyjen lähetteiden määrä. Yksi asia on myös toimeentulotuen lisääntynyt tarve.

Kokouksessa keskusteltiin myös asunnottomuudesta, erityisesti pääkaupunkiseudun yhteisestä tavoitteesta rakentaa tuhat asuntoa asunnottomille. Espoon osuus olisi 125 asuntoa. Espoossa on hyvä malli asunnottomuuden hoitoon, jossa on myös tiedostettu asunnottomuuden moninaiset syyt. Espoossa pyritään ns. hajautettuun malliin, jossa mahdollisimman moni ihminen asuisi asuisi tuettuna aivan normaaleissa asunnoissa ja ne jotka eivät tällaisessa pärjää, asuvat erityisissä asuntoloissa. Asunnottomista päihdeasiakkaiden määrä on laskenut alkuvuodesta 2013 dramaattisesti. Syistä ei olla täysin varmoja.

Olin ennen kokousta kiinnittänyt huomiota asiakohtaan, jossa puhutaan apuvälineistä ja varsinkin niiden huollosta. Asia oli kirjattu ohjeeseen hieman epäselvästi, mutta asia tuli korjattua jo esityslistaan. Apuvälinehuollosta ei ole tullut paljoakaan valituksia eli palvelun voidaan katsoa pääsääntöisesti toimivan. HUS:n alueella palvelua pyritään keskittämään, jotta saadaan ns. suuruuden ekonomian kautta säästöjä. Asia tullee esille valtuustokauden puolessa välissä, ehkä vuonna 2015. HUS:n järjestelmä ei vielä toimi täydellisesti ja liittymistä vasta valmistellaan. Itselleni täysin uusi asia apuvälineissä oli se, että apuväline, tai siihen liittyvä päätös, ovat terveydenhoitotoimenpiteitä, jotka eivät ole viranomaisen päätöksiä ja siksi valituskelpoisia. Potilas voi toki tehdä hoitotoimenpiteestä kantelun ja asiasta voidaan antaa muistutus.

Kysyin myös järjestöavustusten päättämisajankohdasta, jonka vammaisneuvosto oli nostanut lausunnossaan esille. Ongelmana on se, että päätökset tehdään liian myöhään kun otetaan huomioon eri järjestöjen päätökset seuraavalle vuodelle.  Päätöksiä ei toisaalta voi aikaistaakaan, sillä ennen virallista budjetin valmistumista sosiaali- ja terveystoimella ei tosiasiassa ole myöskään rahaa mitä jakaa.

Ilmoittauduin kokouksessa valtakunnallisille päihde- ja mielenterveyspäiville.

HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman luonnos piti sisällään hyviä ja tärkeitä huomioita. Itselläni pisti erityisesti silmään kaikentasoisen tutkimustoiminnan koordinointi. Tällä hetkellä ei ole mitään yhteistä järjestelmää jolla varmistettaisiin, että oppilaitosten päättötöistä yliopistollisiin tutkimushankkeisiin ei ole päällekkäisyyksiä tai että eri tutkimusten synergiaetuja otettaisiin huomioon. Muita asioita järjestämissuunnitelmassa on kuntarajat ylittävän asioinnin laskutus, josta ei vielä ole tiedossa STM:n ohjetta. Jos tällaista ei tule, asia sovitaan HYKS-alueen kesken. Luonnoksesta saattoi saada sen käsityksen, että terveysasemien määrää oltaisiin vähentämässä. Tätä vaadittiin korjattavaksi. Itse en näe järkeä enempää keskittää terveyspalveluita jos se tarkoittaa terveysasemien määrän vähentymistä, sillä asiakasmäärät kasvavat koko ajan. Varsinkin vanhusten, jotka usein käyttävät julkisia terveysasemapalveluita, suhteellinen määrä kasvaa erittäin kovaa vauhtia.

Turva-asumista tarjoavasta Omatila-palvelusta saatiin kokoukseen keväistä laajempi raportti. Keskustelu asian ympärillä pyörii usein vain ja ainoastaan sen ympärillä, että Espoossa ei ole varsinaista turvakotia. Espoon järjestämä palvelu on kuitenkin saanut valtavasti kiitosta asiakkailtaan ja saanut aiempaa laajemman asiakaskunnan, mm. nuorista. Omatilan yhteydessä toimii myös yhteinen konsultaatioyksikkö, josta saa apua ja neuvoja sekä nuorten, että aikuisten sosiaalityön kysymyksissä. Palvelusta ollaan tekemässä ensi vuonna myös puolueeton arvio.

Muina asioina todettiin hammashoidon takaisinsoittojärjestelmän toimivan puutteellisesti, mutta tähän asiaan on puututtu ja se pyritään hoitamaan kuntoon.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 5.6.2013

Tämä teksti olisi pitänyt olla täällä jo hyvän aikaa sitten, mutta tässä tämä nyt viimein on. Pöytäkirjan voi tuttuun tapaan katsoa tämän sivun linkkien takaa.

 Esitys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta

Hyvinvointisuunnitelmassa korostetaan moniammatillisuutta ja ennaltaehkäisyä. Pinja Nieminen korosti tasa-arvon tärkeyttä myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta.

Itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että Espoossakin moniongelmaisen nuoren asioiden hoitoon tulee vastuutyöntekijä. Eräs lähtemättömimmin mieleeni jäänyt puheenvuoro tämän vuoden TERVE SOS -seminaarissa, jossa kerrottiin, kuinka monta eri ongelmien hoitoon erikoistunutta asiantuntijaa voi olla yhden nuoren tukena kenenkään tuntematta kokonaiskuvaa. Unohtamatta sitä, että nuorelle itselleen ei synny tarpeeksi luottamuksellista suhdetta kehenkään.

Lasten ja nuorten työssä pidettiin tärkeänä myös mahdollisuuksien tasa-arvoa. Täydellistä mahdollisuuksien tasa-arvoa ei voida toki saavuttaa, mutta tietäen kuinka huono-osaisuuskin on jälleen periytyvää on hyvä, jos elämälle annettuja eväitä hieman tasataan, jos mahdollista.

Kiinnitin myös huomiota asiakohdan toisessa liitteessä esitettyyn lukuun lastensuojelun tarveselvityksestä, joka on lain mukaan tehtävä kolmessa kuukaudessa. Tässä oli onnistuttu vain 81% tapauksista, mutta tässä on tapahtunut parannusta vuosi vuodelta. Selvitysten tarkoituksenmukaista tekemistä parannetaan.

Espoo tarina

Espoo tarinaa käsiteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta ja tältä osin se onkin hyvä. Se mitä ehdottomasti tarvitaan on hyvät mittarit asetettujen tavoitteiden mittaamiseen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa hoidettujen tapausten määrä ei ole läheskään aina hyvä mittari, vaan pikemminkin tapauksen ratkaisu ja sen vaikutukset asiakkaaseen.

Tarkastuslautakunta

Tarkastuslautakunta oli kiinnittänyt huomiota sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden työturvallisuuteen. Monissa yksiköissä on aloitettu koulutus työturvallisuuden parantamiseksi. Kysyin kattaako tämä myös fyysisen hätävarjelun eli itsepuolustuksen ja vastauksena todettiin, että kattaa. (Tietenkään opettajan tai hoitajan ei pitäisi ikinä joutua puolustautumaan asiakastaan, potilasta tai oppilasta, vastaan, mutta tätäkin tapahtuu ja siihen on voitava valmistautua.)

Vanhusten hoitopaikkoihin on jonkin verran jonoa, mutta tilanne on hallittavissa. Omaisten käyttö vanhusten palveluissa keskustelutti jonkin verran. Omaisten voivat joskus olla ylihuolehtivia ja jopa vaivaksi, mutta kokemus on, että jos vanhusten omaiset saadaan tueksi vanhuksen hoidossa lopputulos on kaikkien kannalta parempi. Vanhus itse voi paremmin ja omaiset eivät ole niin huolissaan kun tietävät mitä kulloinkin tehdään.

Voimanpesä

Voimanpesä-hankkeessa, joka on osa Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n koordinoimia hankkeita, on kyse espoolaisten lapsiperheiden tukeminen. Kohderyhmänä ovat erityisesti asunnottomat ja maahanmuuttajaperheet.

Hankkeessa on mukana RAY, Espoo, Espoon seurakunta ja Espoon asunnot. Osa yhteistyökumppaneista tuli ilmi vasta kokouksessa ja vastaisuudessa toivottiin, että kaikki yhteistyökumppanit olisivat aina selkeästi esillä.

Espoon keskuksen Suviniityn neuvolan tarveselvitys

Tässä hyvä esimerkki siitä, että teknisen toimen (ja varhaiskasvatuksen) kanssa voidaan tehdä yhteistyötä. Hankkeessa saadaan säästöjä, kun neuvola laitetaan päiväkodin yhteyteen. Hankkeessa on myös huomioitu Espoon-keskuksen erilainen väestöpohja mm. runsaan maahanmuuttajaväestön suhteen.

Neuvola ja päiväkoti ovat osa ns. perhekeskusta, joka on moniammatillinen ja myös kolmannen sektorin voimavarat yhdistävä toiminne. Tämä on mielestäni hyvä osoitus ns. yhden luukun palveluperiaatteesta, jossa monet ja monipuoliset palvelut ovat saatavissa samasta paikasta.

Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola

Hiukan samaan tapaan kuin Suviniityssä, tässä kootaan kaikki otsikon palvelut yhteen. Hanke korvaa huonokuntoisen Auroran koulukiinteistön. Auroran neuvolaan siirtyy Viherlaakson, Perkkaalla toimivan Jupperin ja Leppävaaran terveysasemalla toimivan Lähderannan sekä osin Bembölen neuvolan palvelutoiminta. Leppävaaran terveyskeskuksessa ei enää ole tilaa palvelukapasiteetin kasvattamiseen. Arvio Auroran palvelukokonaisuuden tarpeeseen perustuu myös väestöennusteeseen.

Espoon kaupungille testamentatun omaisuuden käyttäminen

Lastensuojeluun kohdennetut rahat käytetään Vamos-toimintakeskuksen kolmivuotinen kokeilu. Vamoksen kohderyhmänä ovat kaikkein vaikeimmin syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

Vanhustenhoitoon suunnatut varat käytetään vanhusten yksinäisyyden ehkäisyyn. Huomautin, että kaikkia vanhuksia ei saada ikinä aktivoitua, kuten aiemmin Suomessa tehty kokeilu on osoittanut, mutta kokonaisuutena hankkeen tulos on varmasti positiivinen.

Vanhuslain toteutuminen Espoossa

Vanhuslaki tulee voimaan 1.7.2013. Espoossa tehdään ja toteutetaan jo lain voimaantulon yhteydessä vaaditut asiat. Virkamiesten mukaan Espoossa on halu tehdä asiat hyvin ”laista huolimatta”. Laitoshoito pyritään pitämään edelleen minimissä. Lain myötä kaupungille tulee velvollisuus puolen vuoden välein kertoa tilasto vanhusten tarvitsemien sosiaalipalveluiden odotusajoista.

Valtuustoaloite pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä

Kaikkien pitkäaikaistyöttömien työllistäminen maksaisi 32 miljoonaa euroa. Kaupunki työllistää 160 ihmistä kun pitkäaikaistyöttömien (vähintään vuoden työttömyys) määrä huhtikuun 2013 lopussa oli 1899 henkilöä. Kasvua vastaavaan ajankohtaan vuodelta 2012 kasvua on 422 henkilöä eli 27,7%. En erittele asiaa tämän enempää, sillä asiaan liittyvät luvut ja aloitteen vastaus on erinomaisen seikkaperäinen ja löytyy kirjoituksen alussa olleen linkin takaa.

Tiedoksi saapuneet asiat, terveyskeskusjonot

Kiireettömien hoitojen jonotilanne on terveysjohtajan mukaan tyydyttävä. Pisimmät jonot ovat 63 vuorokautta ja kesäaika tulee olemaan hoitotakuun puitteissa pysymisen kannalta haasteellinen. HUS:n jonot tyypillisesti tuplaantuvat kesäaikaan. Leppävaaran terveysasema, jota on aiemmin kiitelty, on hiukan repsahtanut. Alueellinen epätasa-arvo on mielestäni hälyttävä, sillä kiireettömän hoidon jonovaihtelu on 2-63 vuorokautta! Espoontori, jossa lyhin jono on, on aiemmin kärsinyt huonosta maineesta ja siksi osa potilaista on ilmeisesti siirtynyt muualle samaan aikaan kun Espoontorin terveysaseman toimintaa on tehostettu jonojen lyhentämiseksi.

Kumppanuusforum 2013

20. kumppanuusforum järjestetään 29.-30.8. Osallistuminen maksaa 350 euroa osallistujalta. Ilmoittauduin mukaan, kuten osa muistakin lautakuntalaisista.

 

Kokous loppui  vajaan neljän ja puolen tunnin kuluttua aloituksestaan kello 21.25.

Puheeni vihreiden puoluekokouksessa 26.5.2013

Hyvä puoluekokousväki, nyt en runoile.

Meillä Espoossa ei ole enää turvakotia, mutta se saattaa olla jopa hyvä!

Vuoden alusta alkaen meillä on kaupungin omana toimintana OmaTila-palvelu, joka on lähtenyt hyvin käyntiin. Asteikolla 1-10 huonoin asiakkaiden antama arvosana koko palvelukokonaisuudesta on 9. Tämä edellinen lähinnä tiedoksi, sillä Espoon ratkaisu aiheutti aikanaan kuohuntaa.

Se mistä ihan oikeasti haluan puhua, on turvakotien hinnat asiakkailleen. Monet eivät tiedä mitä, tai että se ylipäätään, maksaa. Espoossa se maksoi 32,60 aikuiselta ja 16,30 lapselta per vuorokausi, sisältäen palveluiden lisäksi ruuan.

OmaTila-palvelu on asiakkailleen ilmainen. Ja näin sen kuuluu ollakin, sillä on kohtuutonta, että aikuista ja kahta lasta veloitetaan melkein 80 vuorokaudessa siitä, että eivät voi asua kotonaan. Jos tilanteen aiheuttaja, pääsääntöisesti pariskunnan toinen osapuoli, joutuu tekonsa seurauksena kiinniotetuksi tai jopa pidätetyksi, hänelle ei koidu tästä mitään kuluja. Ruokahuoltokin pelaa. Toki, hän on menettänyt vapautensa, mutta osittain sen on menettänyt jokainen turvakotiin hakeutuvakin. Heiltä on viety koti.

Toivon, että kukin vihreä mahdollisuuksiensa mukaan ajaa maksuttomia turvakotipalveluita kotikunnassaan. Tulon menetystä kompensoi myös laskutuksesta koituvien kulujen loppuminen. On kohtuutonta, että akuuttia apua tarvitsevaa laskutetaan tai juoksutetaan täyttämässä harkinnanvaraisen tuen hakemusta, jotta kunta saisi perittyä, sosiaali- ja terveystoimien budjetit huomioiden, häviävän pieniä summia.

Kiitos.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous 14.5.2013

Virallinen tiedote on luettavissa täältä. Ensimmäistä kertaa minun aikanani lautakuntalaisia oli poissa ja useampi varaedustajakin oli paikalla. Paikalla oli myös ensimmäistä kertaa nykyisen lautakunnan toinen varsinainen vihreä edustaja, Pinja Nieminen, jolla on jo yhden valtuustokauden mittainen kokemus takanaan. Läsnäolijoita oli kuitenkin riittävästi ja asialista saatiin käytyä läpi ennätysajassa, tunnissa ja vartissa! Alla huomioita joistakin asiakohdista:

Kolmantena kohtana oli esitys Suomen ensimmäisen akuuttigeriatrian (kiireellisten vanhuspotilaiden) osaston perustaminen Jorvin sairaalan remontin ja laajennuksen yhteydessä. Osaston tarkoituksena on parantaa ja kehittää vanhuspotilaiden hoidon laatua nopeuttamalla prosesseja ja hankkimalla osaamista. Tällä hetkellä Suomessa on kolme akuuttigeriatriaan erikoistunutta lääkäriä, joista yksi on Espoon vanhuspalvelujohtaja. Osaamisen leventämisellä on koko Suomessa akuutti tarve. HUS:n alaisuuteen perustettavalla osastolla voidaan paikata vajetta merkittävästi myös Suomen mittakaavassa. Perusteluista vanhustyön terävöittämiseksi olen kirjoittanut jo aiemmin, mutta lyhyt kertaus: Viime vuonna espoolaisten yli 65-vuotiaiden osuus oli 12%. Tämä tulee nousemaan vuoteen 2032 mennessä 30%, joka tulee olemaan noin 105 000 yli 65-vuotiasta.

Jos vanhusta ei hoideta nopeasti ja tehokkaasti, vaan makuutetaan turhaan, on toipumisennuste, varsinkin oman itsenäisen elämän jatkamiseen silloin kun se on aiemmin ollut mahdollista, erittäin huono ja huononee mitä vanhemmasta potilaasta on kyse. Eikä sovi unohtaa, että suomalaisvanhusten toimintakyky on jo nyt yksi maailman huonoimpia, johtuen juuri tästä vanhasta ”makuutusperinteestä”. Vanhuspalvelujohtaja Jukka Louhijan asiaan liittyvä esitys (ppt), jossa on lääketieteellisen terminologian lisäksi myös selkeitä tilastoja ja havainnollistavia kuvia.

Neljännessä kohdassa ei ollut sinänsä mitään erityistä huomioitavaa. Asunnottomuuden hoito siten, että henkilöstä itsestään johtuviin asunnottomuutta aiheuttaviin ongelmiin puututaan, on kannatettavaa. Suurelta osin tässä on kyse elämänhallintataitojen puutteesta, päihteistä ja mielenterveyden ongelmista.

Viidentenä kohtana käsiteltiin HUS-desikoon toimintaa. HUS-desikoo on suun terveydenhuollon välineitä keskitetysti hoitava ja suun hoidon yksiköille jakava toimija. Toiminnasta on jo nyt koitunut säästöjä ja henkilöstö on ollut pääasiassa hyvin tyytyväistä. Järjestelyn toimivuutta tarkastellaan tänä vuonna vielä erikseen jalkautumalla suun terveydenhuollon yksiköihin.

Kuudes kohta vedettiin esityslistalta, jotta saadaan vielä tarkemmat tiedot kaupungin jo tekemistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.

Kahdeksantena kohtana oli lautakunnalle saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät. Näissä oli jokunen asia, joista mainitsen alla.

Kohta 2, Espoo tarina. Espoo tarina (eli strategia, visio, suunnitelma…) vaikuttaa sosiaali- ja terveystoimen osalta mielestäni hyvältä. Pitää toki muistaa, että tämä on vain visio, eli parhaimmillaan tulevaisuuden kuva, pahimmillaan harhanäky. Jatkossa tehtävät päätökset ja ratkaisut vaikuttavat siihen kumpaa ääripäätä lähestytään.

Kohta 3, reumakeskustoiminta. Reumatoiminta pyritään saamaan kiinteämmin osaksi perusterveydenhuoltoa Tapiolaan HUS:n kanssa yhteistyössä perustettavan reumakeskuksen avulla. Alkuun HUS tarjoaa asiantuntijuuttaan konsultaatiossa ja täten Espoon oman osaamisen kasvattamisessa, mutta aikaa myöten erikoislääkäri tekee enenevässä määrin myös varsinaista potilastyötä. Kysyessäni, onko tämä määrä kasvamassa esimerkiksi vanhusväestön kasvamisen ohella, sain kuulla, että Espoossa on noin 2500 nivelreumasta ja toiset 2500 muista reumoista kärsivää ihmistä. Aikanaan reuma tappoi monia siihen sairastuneita miehiä, mutta nykyään sen kanssa pärjätään.

Kohta 4: Sosiaali- ja terveystoimen budjetti on menossa yli monessa kohtaa. Toimeentulotuki ja lastensuojelumenot ovat kasvaneet. Isojen kuntien sosiaali- ja terveysmenoihin verrattuna Espoossa on kuitenkin pienet menot. Niin sanotun ”seuranta ykkösen” eli ensimmäisen puolivuotiskauden tulojen ja menojen valtuustokäsittelyssä tähän asiaan palataan tarkemmin.

Kohta 5: Terveystoimen laboratoriopalveluissa jonot venyvät. Tärkeimpinä syinä tähän ovat Puolarmetsän sairaalan laboratorioon vaikuttava Puolarmetsän sairaalan remontti ja HUS-labin ongelmat saada pidettyä riittävästi henkilöstöä. Jos tilanne ei parane, pitää selvittää mitä palvelun parantamiseksi on tehtävissä tyytymättömyyden osoittamisen lisäksi.

Kohta 6: Terveyskeskusjonot. Nämä ovat parantuneet huomattavasti. Toki pisimmät jonot kiireettömään hoitoon ovat edelleen 49 vuorokautta, mutta yli kolmen kuukauden jonoja ei pitäisi enää olla. Erityisesti Samarian seitsemän päivän jono on suorastaan erinomainen asia. Sekään ei ole vähäinen asia, että tällä hetkellä meillä on tiedossa todelliset jonotusajat.

Kaikkien on saatava tahtoa

Vajaa vuosi sitten sivusin tätä aihetta kirjoituksessani. Aiempi kirjoitukseni on edelleen ajankohtainen, mutta aiheesta kirjoittaminen entistä ajankohtaisempaa. Tästä johtuen on enemmän kuin todennäköistä, että kaikki sanomani on jo sanottu moneen kertaan, mutta kenties saan jonkun uuden asiakokonaisuuksien yhdistelmän aikaiseksi.  Ja kyllä, meillä on talouskriisiä, nuorten syrjäyttämistä ja muitakin ongelmia, mutta tämäkään asia ei ole vähäinen ja toisaalta yksinkertaisimmin ratkaistavissa.

Viimeksi kirjoitin enemmän ihmisoikeuksien näkökulmasta, positiivisuuden kautta. Siitä näkökulmasta, mikä merkitys homoseksuaaleille on sillä, että heidän arvonsa ja asemansa olisi yhdenvertainen valtaväestön kanssa. (Toki pelkkä laki ei suoraan muuta kenenkään yksittäisen ihmisen arvoja, mutta laeilla on myös asenteita ohjaava vaikutus.) Tällä kertaa yritän kirjoittaa niiden näkökulmaa huomioiden, jotka vastustavat homoliittoja, olkoonkin, että vain muutamia argumentteja esitellen. Vastustajilla on vaihtelevia näkökulmia, osan vastustaessa lähinnä saman nimityksen käyttöä vastakkaisten ja samaa sukupuolta olevien liitosta. Osalla taas on huomattavasti jyrkempi kanta, jyrkimpien mielipiteiden kummutessa yleensä jostakin uskonnollisesta maailmankatsomuksesta.

Tässä muutamia yleisimpiä lausahduksia ja omat, jos eivät aina itse keksimäni, vastaukseni niihin:

En halua homoliittoa. Älä mene homoliittoon.

Jos kerran halutaan sukupuolineutraali avioliitto, niin eikö kohta vaadita lukumääräneutraaliakin avioliittoa, eikö argumentitkin ole lähes samoja? Ehkä ja kyllä. Joku voi vaatia ja argumentit ovat osin samoja. Ei olla kuitenkaan vaatimassa.

Lapsia kiusataan koulussa, jos vanhemmat ovat samaa sukupuolta. Koulukiusaaminen on rankkaa, eikä lasta pitäisi altistaa sellaiselle vanhempien itsekkäiden lapsenhaluamishaaveiden vuoksi. Koulukiusaamiseen on monia syitä. Samoin voitaisiin kieltää vaikkapa hörökorvat tai silmälasit. Ja ehkä tärkein huomioitava asia tässä on se, että tämänkaltaisissa asioissa asenteet tarttuvat herkimmin vanhemmilta, eivätkä synny lapsilta itseltään. Älä siis opeta lastasi syrjimään!

Lapset kasvavat kieroon, jos vanhemmat ovat samaa sukupuolta. Kielletään siis alkuun kaikki yksinhuoltajat, sillä he ovat vain yhtä sukupuolta. Ja toisekseen: ei ole mitään näyttöä mistään kieroon kasvamisesta. Katso vaikka Wikipediasta. (En laita edes linkkiä, etsi itse.)

Homous on sairaus. Kyllä. Kuten vasenkätisyys.

Homous on valinta. Ihanko oikeasti joku on sitä mieltä, että joku valitsee syrjinnän ja vaikeudet, joita homot edelleen joutuvat kohtaamaan, koska se on jotenkin… siistiä tai muodikasta?

Minun avioliittoni merkitys murenee, jos homotkin saavat mennä naimisiin. Eikä murene. Oma avioliittosi murenee tai on murenematta vain oman liittosi osapuolien toimien seurauksena.

Avioliitto on kristillinen instituutio, sitä ei pidä laajentaa Raamatun antaman määritelmän ulkopuolelle. Ei ole. Avioliittoja on ollut ennen Jeesuksesta alkunsa saamaa kristinuskoa (vrt. Raamatun tarina Kaanaan häistä) ja eri kulttuureissa, joissa ei oltu kuultukaan Jahvesta tai muista Välimeren alueen jumalista.

Jumala rankaisee homoja ja homot joutuvat helvettiin. Unohtamatta Suomen tuhoamista, jos Suomi sallii homoliitot. Jos oletetaan, että Jumala tai helvetti olisivat olemassa voidaan todeta, että Jumala jätti maailmanlopun väliin orjuudenkin lopettamisesta, vaikka orjuus on Raamatun mukaan ihan OK. Naispappeus? Ei maailmanloppua. Ympärileikkausten lopettaminen kristittyjen päätöksellä noin vuonna 50? Ei silloinkaan, edelleen pyörii.

Kun kirjoitan tätä, kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista on kerännyt hiukan vaille 151000 allekirjoitusta. Olen kerännyt itse tai työkavereitteni avulla kuutisenkymmentä nimeä paperille. Jahka kesän festarikausi alkaa, lupaan olla pitkän pöydän ja lomakenippujen äärellä muiden, varsinkin espoolaisten Tahdon2013 aktiivien kanssa, keräämässä lisää nimiä aloitteen taakse.

17.4.2013 päihdeasiain neuvottelukunnan kokous

Ensiksikin sain jo ennen kokousta korjauksen edellisessä kokouksessa esitettyyn väittämään siitä, että Espoon nuorilla olisi Suomen pahin päihdeongelma. Ei ole. Ei tosin päästä loistamaankaan, sillä olemme melko tasoissa muiden suurien kaupunkien kanssa. Tarkemmat tilastot saataneen ensi kokoukseen.

Kokouksessa käsiteltiin ennen kaikkea poliisin ja A-klinikkasäätöin tilastoja. Ensin poliisin tilastot ja kokouksessa tehtyjä huomioita ja kommentteja niistä:

Koulujenlopetusviikonloppuna, joka on nuorten päihteiden käytön yksi ruuhkahuipuista, Espoon poliisi oli antanut 160 sakkoa alaikäisenä hallussa pidetyistä alkoholijuomista ja 8 aikuisille alkoholin välittämisestä alaikäisille. Takavarikkoon kertyi  mm. 170 litraa olutta ja 13 litraa väkeviäkin, kaiken muun lisäksi.

En lähde hurskastelemaan, tuli sitä teininä itsekin joskus juotua vaikka ei olisi saanut, mutta se mihin Espoon Mielenterveys- ja Päihdepalvelukeskuksen EMPPU:n johtava sosiaalityöntekijä Martti Marila kiinnitti huomiota oli se, että 8 kappaletta alle 15-vuotiaitakin jäi kiinni. Tämä ei ole sinänsä iso luku, mutta kuulemma ne aikuiset joilla on päihdeongelma, ovat lähes poikkeuksetta aloittaneet alle 15-vuotiaana. Siinä mielessä tämä on luku jota kannattaa tarkkailla ja josta on syytä olla huolissaan. Noin muuten esimerkiksi päihtymyksen takia säilöön otettujen määrä on laskenut viime vuodet. Säilöön otettuja oli vuonna 2012 yhteensä 2255 kappaletta. Tässä tilastossa tosin ei ollut selviämisaseman osuutta, sillä niitä ei kirjata poliisin järjestelmään, vaikka poliisi kuljetuksen hoitaisikin. Selviämisaseman tilasto saataneen seuraavaan kokoukseen.

Poliisin takavarikoiden perusteella kokaiinin käyttö näyttäisi vähentyneen, mutta tämähän ei toki ole ollenkaan koko totuus. Esitetyistä puheenvuoroista kävi esimerkiksi ilmi, että pelkästään Espoon terveysneuvontapisteissä on jaettu viime vuonna 336000 ruiskua suonensisäisiä huumausaineita varten. Tässä luvussa ei ole mukana apteekkien jakamat ruiskut. Eli kyllä täällä käytetään. Suonensisäisten käyttö alkaa vielä usein 13-17 -vuotiaana. Tässäkin asia, jonka ehkäisyyn olisi syytä löytää keinoja.

A-klinikkasäätiön Sinikka Härkälä kertoi hiukan A-klinikkasäätiön toiminnasta ja esitti muutaman havainnon. Nuorisoasemalla on aiemmin ollut aina enemmän tyttöjä kuin poikia, mutta viime vuonna tilanne kääntyi ja ilmeisesti sama trendi jatkuu nytkin. Nuorisoasema tarjoaa muutakin apua kuin päihdeneuvontaa, mutta siitäkin huolimatta käänne on yllätys. A-klinikkasäätiöllä on myös ongelmia pari- ja perhetyössä, sillä vähentyneiden resurssien myötä on mahdollisuudet näihin hoitomuotoihin vähentyneet. Pari- ja perheterapia on vaativaa ja aikaa vievää. Tämäkin asia olisi syytä riittävästi resursoida, sillä terapialla on mahdollista ennalta ehkäistä huomattavasti kalliimpien ongelmien syntymistä.

24.4.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous

Alkuun pahoitteluni asioiden myöhäisestä kirjaamisesta tänne, mutta on pitänyt vähän kiirettä insinöörityön kanssa.

Varsinainen kokous oli tähänastisista pisin, joka oli ennakoitavissakin, mutta selvisimme silti alle neljän tunnin. Ennen kokousta oli vajaan kahden tunnin iltakoulu kaupunginhallituksen kanssa, jonka alkuun terveyspalveluiden johtaja Eetu Salunen esitteli eri syitä ja ratkaisuja Espoon terveyskeskusjonoihin ja lääkäripulaan. Esitys oli napakka ja ytimekäs, mutta siitä huolimatta kommentti- ja kysymyspuheenvuoroja oli enemmän kuin aika antoi myöten. Iltakoulun asiaan palattiin kokouksessa ylimääräisenä, esityslistan ulkopuolelta tuotuna asiana.

Kaupungin tiedote kokouksesta on täällä. Omat kommenttini ja huomioni kokousasioista alla.

Neljäntenä kohtana oli neuvolaverkon tiivistäminen. Pienistä lähineuvolaista luovutaan asteittain ja Espoon neuvolaverkko tulee olemaan 16 neuvolan kokoinen. Neuvoloiden keskittämisellä myös resurssit keskittyvät ja tällä saadaan parannettua neuvoloiden aukioloaikoja ja avoneuvolapalveluita. Kääntöpuolena on neuvolamatkan venyminen joillakin asiakkailla, tulevan matkan ollessa keskimäärin kolme kilometriä.

Seitsemäntenä kohtana oli selvityshanke tiettyjen apuvälinepalveluiden keskittämisestä. Kirjoitushetkellä olevien tietojen perusteella tässä on mahdollisuus säästöihin toiminnan kärsimättä, kuten on ilmeisesti käynyt suun terveydenhuollon välinepalveluiden keskittämisen myötä. Lautakunta esitti, että selvityksen yhteydessä tehdään myös IVA (IhmisVaikutusten Arviointi) ja kuullaan myös vammaisasiamiestä ja muita vastaavia käyttäjäryhmiä.

Kahdeksantena kohtana oli lausunto Leppävaaran Elä ja Asu -keskuksen hankesuunnitelmasta. Kokouksessa oli keskustelua lähinnä siitä, että kuinka monta ihmistä ravintolan yleisiin tiloihin pitäisi pystyä ottamaan sisään, eli mikä on tilojen muunneltavuus hyväksi käyttäen ravintolan asiakaspaikkojen maksimi määrä. Hanke on hyvä. Tämän kirjoituksen lopussa on vielä pieni erillinen raportti sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille järjestetystä vierailusta Kauklahden Elä ja Asu -seniorikeskukseen.

Yhdeksäntenä kohtana oli vanhusten palvelujen yksityisten ympärivuorokautisten asumispalvelujen valvontaraportti. Tilanne on Espoossa parantunut ja uutiskynnyksenkin ylittäneen Jänismäenkin tilanne on rauhallinen. Omavalvontasuunnitelmia tarkistetaan ja tarkastuksia jatketaan yhteistyön hengessä.

Kymmenentenä kohtana oli valtuustokysymys eläinsuojelusta ja kaupungineläinlääkäreille säädettyjen valvontatehtävien hoidosta. Valtio maksaa eläinsuojeluvalvontaan käytetyn työajan, mutta tästä huolimatta Espoossa ei ole päätoimista eläinsuojeluvalvojaa. Espoon malli, eli kaksi eläinlääkäriä, jotka tekevät eläinsuojeluvalvontaa noin 30 % työajastaan, tarjoaa joustavuutta, jota yhden eläinlääkärin malli ei tarjoaisi, eli toisen ollessa jostakin syystä pois, lomalla, sairaana tai kurssilla, ei eläinlääkärin vastuulla oleva eläinsuojeluvalvonta halvaannu.

Yhdentenätoista kohtana oli valtuustokysymys sen selvittämiseksi, paljonko harkinnanvaraisen kodin- ja lastenhoitopalveluiden täysi maksuttomuus kustantaisi Espoolle. Nämä palvelut ovat jo maksuttomia esimerkiksi lastensuojelun avopalveluna tarjottuna ja vähävaraisille. Saatujen maksujen ja maksujen perimisen kustannusten ero oli vuonna 2012 melko tasan 10 000 euroa. Tuolla summalla perustetta maksujen perimiselle on vaikea keksiä ja uskonkin, että valtuusto aikanaan tulee päättämään tämän palvelun maksuttomuudesta. Kyseessä on kuitenkin edelleen harkinnanvarainen palvelu, jolloin järjestelmää ei pitäisi päästä ”väärinkäyttämään” yhtään sen enempää kuin ennenkään.

Kahdestoista, yhdistettynä kuudenteentoista kohtaan, oli se, josta päästiin minun lautakuntahistoriani aikana ensimmäisen kerran ihan kunnolla vääntämään. Suorastaan politikoimaan. Varsinainen kahdestoista kohta oli valtuustokysymys Espoon terveyskeskusjonoista ja kuudestoista kohta taas kokouksen alla tehty esitys ratkaisuksi terveyskeskusjonoihin ja lääkäripulaan. Tämä esitys oli näin viimetinkainen osittain siksi, että virkamiehet halusivat ilmeisesti ensiksi kuulla mitä mieltä kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta olivat mieltä iltakoulussa esitetyistä syistä ja ratkaisuhahmotelmista.

Esityksen otosta käsittelyyn äänestettiin ja se otettiin käsittelyyn äänin 11-2, minun äänestäessä puolesta. Kiireellisestä aikataulusta ja siksi olemattomasta taustamateriaalista huolimatta äänestin puolesta, koska olen sitä mieltä, että huonokin päätös on parempi kuin jatkuva päättämättömyys. Ja tarvittaessa voidaan tehdä uusi päätös, kun edellisen vaikutuksia on ehditty arvioimaan. Kiihkeiden neuvottelujen jälkeen äänestimme uudestaan virkamiehille annetun toimeksiannon sanamuodosta ja äänet menivät jälleen 11-2, minun äänestäessä puolesta. Kyseessä on vasta selvitys, ja vaikka selvityksetkin osaltaan ohjaavat päätöksentekoa, minusta asioiden monipuolinen selvittäminen on aina hyvä. Päätösten tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Se mitä toimenpiteitä saadun tiedon perusteella tehdään, taas on politiikkaa puhtaimmillaan. Asian ollessa näinkin merkittävä, Espoon hoitojonojen ja lääkäripulan hoitaminen kuntoon, liitän kokouksessa päätetyn tekstin alle:

Lautakunnalle valmistellaan esitys terveysasematoiminnan järjestämisestä. Terveysasemapalveluiden kivijalka on jatkossakin nykyinen malli, jossa lääkärit ja hoitajat ovat suorissa virka- ja työsuhteissa kaupunkiin.  Selvityksen pääpaino on laadukkaan virka- ja työsuhteisen työn mahdollistamisessa. Siltä osin kuin toimintaa ei pystytä järjestämään käytettävissä olevan vakituisen henkilöstön voimin selvitetään muiden tuotantotapojen soveltuvuus, esimerkiksi monituottajamalli. Näitä tuotantotapoja ovat esimerkiksi malli, jossa lääkärit ja hoitajat muodostaisivat osuuskuntia tai muita yrityksiä tuottamaan terveysasemapalveluita espoolaisille. Mikäli Mediverkon operoimasta Oma Lääkärisi Espoontori  terveysasemasta saadaan hyviä tuloksia, selvitetään valmius laajentaa toimintamallia. Lisäksi selvitetään, onko mahdollista pilotoida esim. eläkkeelle jääville espoolaisille palveluseteliä, jolla he ostaisivat yleislääkäripalvelunsa haluamaltaan taholta.

Oma osuuteni oli sanan ”esimerkiksi” ujuttaminen ”ns.”:n tilalle. Viilailua, sanoo joku, mutta pidin tätä tärkeänä lisäyksenä, ettei virkamiehien käsiä sidota yhden mallin selvittelyyn ja esittelyyn ja toisaalta huolehditaan myös muiden vaihtoehtojen huomioimisesta. Esitin myös toiveen, että tämän asian valmistelusta olisi saatavissa myös jotakin väliaikatietoa, ettei potentiaalisesti erittäin suuri ja merkittävä asiakokonaisuus tule vain esityslistana edellisen viikon torstaina, kuten muuten on tapana.

Neljännessätoista kohdassa käsiteltiin tiedoksi saapuneita asioita, päätöksiä ja kirjelmiä. Näistä muutama asia ansaitsee kommentin. Talousarvio toteutunee odotetusti, vaikka HUS:n ja Jorvin hinnat ovat nousseet ilman, että asiasta olisi ollut etukäteen tietoa. Yksilöasioiden jaostossa, joka käsittelee sosiaali- ja terveystoimelle tulleet valitukset, käsittelee neljän kuukauden takaisia asioita. Kokoukseen mennessä oli tänä vuonna tehty jo 168 oikaisuvaatimusta. Asioiden valmisteluun on osoitettu lisäresursseja kuten oikein onkin, sillä ei ole mitenkään kohtuullista, että esimerkiksi ihmisen perustoimeentuloon liittyvän päätöksen oikaisu kestää neljäkin kuukautta.

 

Kauklahden elä ja asu seniorikeskuksesta

Kävin tutustumassa Kauklahden elä ja asu seniorikeskukseen. Elä ja asu seniorikeskuksissa on tarkoitus tarjota kodinomaiset olosuhteet laitoshoitoa tarvitseville vanhuksille. Jokaisella vanhuksella on 25 neliömetriä omaa henkilökohtaista asuintilaa. Pääsykriteerit täyttäville pariskunnille voidaan tarjota kaksinkertainen tila, eli kaksi 25 neliömetrin asuintilaa. Keskuksessa on paljon osastokohtaisia, että yleisiä yhteistiloja, joita myös lähialueen asukkaat ja yhdistykset voivat käyttää. Jatkossa on tarkoitus rakentaa keskusten lähelle palveluasuntoja, joiden asukkaat voisivat myös käyttää keskuksen palveluita. Asukkailla on omat postilaatikot, omat kalusteet (paitsi sänky) ja omat vaatteet. Myös hoitajilla on sairaalavaatteisiin verrattuna huomattavasti arkisemmat vaatteet, jotta ei syntyisi kliinistä vaikutelmaa. Asukkaaksi ei pääse ihminen, joka on vielä tarpeeksi hyvässä kunnossa asuakseen kotona, vaikkapa kotipalvelun avustamana. Keskuksessa tarjotaan myös kuntoutusta, jonka ansiosta osa asukkaista on siirretty takaisin tavalliseen asuntoon asumaan. Monelle asukkaalle keskus on ollut myös viimeinen asuinsija, eli he ovat saaneet kuolla kotonaan.