27.2.2013 sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous

Elämäni ensimmäinen lautakuntakokous takana. Mukavaa oli. Joka väittää politiikkaa tylsäksi, ei tiedä kuinka mukavaa se voi olla. Pääsee kuulemaan ja kysymään alansa asiantuntijoilta ja olla osaltaan vaikuttamassa siihen, minkälaisia päätöksiä tehdään. Mutta se hehkutuksesta, itse kokoukseen. Niin, ja Pinja Niemisen varana paikalla olleen Janne Koskenniemen huomiot kannattaa myös lukea.

Kokous kesti 2 tuntia ja 21 minuuttia, eli moniin aikaisempiin nähden varsin lyhyt. Yleensä kokoukset ovat olleet huomattavasti pitempiä, josta syystä alkuvuoden loput kokoukset siirrettiin alkamaan viideltä. Kokoustiedote lähti heti kokouksen päätteeksi ja sitä kautta pääsee myös varsinaisen pöytäkirjan äärelle.

§4 Käsitteli ennakkotietoa sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätöksestä ja esityslistasta esittämieni kommenttien lisäksi kokouksessa tuli esille se, että toimentulotukeen käytetty raha ei enää seuraa samalla tavalla talouden yleisiä suhdanteita kuin ennen. Yhtenä syynä tähän on lisääntynyt maahanmuuttajien määrä. (Maahanmuuttajien maahantuloperustetta en huomannut kysyä.)

Perussuomalaisten Leo Hiltunen kysyi tässä kohtaa myös asiallisen kysymyksen siitä, kuinka monta PÄIVÄÄ huostaan otetut lapset ovat olleet huostaan otettuina, sillä tilinpäätöksen ennakkotiedoissa oli ainoastaan lasten määrä.

Terveyskeskuksen kiireettömien hoitojen jonotusaikojen (ns. kolmas vapaa aika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, T3) tilastoinnista paljastui myös mielenkiintoinen seikka. Jonotusaikoja laskettaessa käytetään leikkuria 42 vuorokauden kohdalla. Joka selittää esimerkiksi Espoon hoitotakuutilannetta vuodelta 2012 varsin sattuvasti. Tämä ollaan ilmeisesti jo korjaamassa.

§6 koski sosiaali- ja terveystoimen järjestöavustuksia. Varajäseneni Henna Ruusun huomiot esimerkiksi siitä, että ainakin yhdelle yhdistykselle oli annettu tukea myös toimistokuluihin, vaikka eri yhdistysten tukemisen periaatteena on, että hallintoa ei tueta. Samoin viittomakielisten tuki on tullut aikaisemmin kulttuurilautakunnan puolelta, mutta nyt se tulee sosiaali- ja terveyslautakunnan, kuten järkevää onkin.

§7 Esitys turva-asumispalveluista vedettiin esittelijän, perhe- ja sosiaalijohtaja Marja-Leena Remeksen pyynnöstä pois, jotta asiaa voidaan valmistella paremmin. Periaatteessa kaikista sosiaali- ja terveystoimen palveluista peritään maksua asiakasmaksulain (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista) perusteella. Heti ensimmäinen pykälä kertoo, että ”Kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan.” Aion perehtyä lakiin ja asiaan tarkemmin, ennen seuraavaa kokousta. Tähän mennessä on varmasti saatu jo arvio siitä, paljonko maksujen perintäkulut olisivat.

Noin ylipäätään olen vieläkin hiukan järkyttynyt siitä, kuinka paljon turvakodissa asuminen maksoi asukkailleen. Perustelen näkemystäni hiukan laajemmin ja kenties oman ammattini tuoman näkökulman valossa:

Valtiomme tehtävä on suojella jokaisen suomalaisen ja Suomessa vierailevan koskemattomuutta. Poliisina tiedän varsin hyvin, että se ei aina onnistu. Ihmisiä pahoinpidellään ilman, että valtion käsikassarat kansalaisten suojelemisessa ehtivät tehdä mitään. Kun näin tapahtuu, voi ihminen hakea korvauksia, jotka kanavoidaan Valtiokonttorin kautta. Henkeen ja terveyteen kohdistuvassa rikoksessa tekijän ei tarvitse jäädä edes kiinni, jotta korvaus voidaan myöntää. Mitenkä tämä sitten istuu siihen, että esimerkiksi aikuisen ja kahden lapsen ryhmä joutui maksamaan reilut 65 euroa siitä, että saivat katon päänsä päälle (ja muuta yhteiskunnan tukea) kun eivät voi väkivallan vuoksi kotonaankaan olla? Minusta aika huonosti. Pois vedetty esitys oli 15,10€ riippumatta siitä, kuinka monta perheenjäsentä kerralla tulee, mutta kuten jo edellisessä kirjoituksessa totesin, minusta tässä asiassa ei pitäisi olla kynnystä. Mutta kuten todettu, esitys vedettiin pois ja asiaan palataan myöhemmin.

§8 oli Espoon ja Kauniaisten kaupunkien sekä Kirkkonummen kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen uusiminen lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten johdosta. Käytännössä tätä tehtävää tekevät kunnan eläinlääkärit, joka herätti keskustelua mahdollisista eturistiriidoista kun eläinlääkäri on myös valvoja.

§9 valittiin lautakunnasta edustaja toimialan eettiseen valiokuntaan. Varajäseneni Henna Ruusu, joka on tekemässä gradua sosiaalietiikasta, oli halukas tehtävään. Esitin Ruusua ja hänet valittiin yksimielisesti, Hanne Hovin saadessa varajäsenen paikan.

§10 koski valtuustoaloitetta vanhusasiamiehen saamiseksi Espooseen. Asia herätti paljon keskustelua ja lähes kaikki olivat aloitteen kannalla. Asiaa kuitenkin valmistellaan edelleen ja lautakunta halusi myös poikkihallinnollisen, ikääntyvien ihmisten asioita käsittelevän ryhmän, näkökulman asiaan. Vanhusneuvoston sihteeri, joka olisi luonnollisin valinta tehtävään, on kuulemma erittäin asiansa osaava. Asia on hyvin ajankohtainen, sillä Espoossa on noin 35000 yli 65-vuotiasta, mutta kymmenen vuoden kuluttua jo arviolta 80000! Seuraavan lautakunnan kokoukseen tulevat vammais- ja sosiaali- ja terveysasiamies antamaan raporttinsa.

§11 oli osallistujien nimeäminen TERVE-SOS 2013 tapahtumaan. Kyseessä on sosiaali- ja terveystoimialan messut, jossa on perusturvajohtaja Juha Metson mukaan erinomaisia luentoja ja paljon hyvää asiaa varsinkin tuoreille lautakuntalaisille. Ilmoittauduin muiden mukana. Seminaarin osallistumismaksu helmikuun aikana ilmoittautuneille on 200€ ryhmäalennuksineen. Tulen ilman muuta kirjoittamaan annista.

§12 käsitteli lähinnä tiedoksiantoja, joita jo edellisessä kirjoituksessa hiukan käsittelin. Asia josta en kirjoittanut ja josta saimme kokouksessa tietoa oli Esperi Caren hoitaman Jänismäen ikääntyvien hoivakodin tilanne. Tästä on ollut puhetta mm. Nelosen uutisissa. Espoo on tehnyt hoivakotiin lyhyen ajan sisällä 16 valvontakäyntiä ja hoivakodista on ilmeisesti tehty valituksiakin. Toiminnassa on ollut jatkuvia laatupuutteita, mutta mikä tärkeintä, mitään viitteitä varsinaisen potilasturvallisuuden vaarantumisesta ei ole ollut. Lukuisista korjauskehotuksista huolimatta hoivakodin hoitoa ei ole saatu vastaamaan sovittuja laatuvaatimuksia ja siksi Espoo ei enää suosittele hoivakotia asukkailleen. Hoivakodissa olleille espoolaisille on tarjottu korvaavia hoitopaikkoja, mutta aivan kaikki eivät ole hoivakodista kuitenkaan halunneet lähteä. Aluehallintovirasto on myös antamassa asiasta päätöksen maaliskuun aikana ja tämän jälkeen asiasta tiedotetaan lautakuntaa ja asiasta tehdään perusteellisempi selvitys.

Ja kuten ennenkin, ota yhteyttä, jos jokin asia jäi kaivelemaan.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: