Alkuperäisessä eduskuntavaalitekstissä tasa-arvon osuus jäi melko ontoksi ja yleisluontoiseksi. (Tämä johtui osittain siitä, että kirjoitin ja julkaisin sen niin syvällä metsässä, että sieltä ei saa aina puhelimella puheyhteyttäkään, mutta se on eri tarina…) Tämä vaatii siis selkeimmin täydennystä.

Olen itse aktiivinen Vihreässä miesliikkeessä ja sen kautta monessa muussa toiminnassa, jossa käsitellään erityisesti eniten juuri miehiä koskevia tasa-arvokysymyksiä. Työstäni ns. perinteisen, mutta miesnäkökulmaisen, tasa-arvotyön saralla voit lukea tästä. Sanon vielä erikseen, että en millään tavalla väheksy naisten tasa-arvoon liittyviä ongelmia ja autan mahdollisuuksien mukaan myös siinä työssä.

Tällä hetkellä mediassa ja poliittisessa keskustelussa ajankohtaisia tasa-arvoaiheita ovat tasa-arvoinen avioliitto- ja translait. Ensimmäisestä totean, että avioliitto on ihmisten keksimä yhteiskunnallinen sopimus ja on korkea aika, että se päivitetään vastaamaan tätä päivää. Tasa-arvoinen avioliittolaki tekee osaltaan tilaa osoittaa sitoutumisensa toiseen ihmiseen, vaikka tämä olisikin samaa sukupuolta. Tämän lisäksi pitää päivittää translaki. On ehdottomasti tätä päivää, eikä keneltäkään pois, että ihmiset saavat itse määritellä sukupuolensa ja käsittämättömästä pakkosterilisaatiovaatimuksesta luovutaan.

Vammaisten tasa-arvosta puhuttaessa eniten pinnalla on itseoikeutetusti esteettömyys. Olen kirjoittanut tästäkin aiemmin, kirjoituksen päähenkilön ollessa edesmennyt mummoni. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan esteetön uudisrakentaminen nostaa neliöhintoja prosentin tai kaksi. En kerta kaikkiaan hyväksy sitä, että uusien asuintalojen rakentamisessa ei huomioitaisi esteettömyyttä. Kuten kirjoituksessani totean, esteettömyys koskee jossakin vaiheessa elämää ylivoimaisesti suurinta osaa ihmisistä. Toinen vammaisia koskeva ajankohtainen asia on heidän osallisuutensa tukeminen. Tätä tukemista tulee edelleen jatkaa.

Tämän listan viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, asiana mainitsen  pakolaiset ja turvapaikanhakijat sekä heidän jälkeläisensä. Heidän osallistumistaan ja osallisuuttaan yhteiskuntaan tulee lisätä tehokkailla keinoilla. Tämä vaikuttaa maahanmuuttajien itsensä hyvinvointiin ja jossakin määrin myös valtaväestön turvallisuudentunteeseen esimerkiksi radikalisoitumista hillitsevänä tekijänä. Yksi ilmeisimmistä keinoista tässä kohtaa on suomen- (ja ruotsinkielen) opettamisella. Tätä pitää tehostaa ja opetuksen vaikuttavuus tulee varmistaa. Kuten sanoin turvaa käsittelevässä kirjoituksessani, että ”jos kokee pärjäävänsä ja olevansa osa yhteiskuntaa, ei tule hairahdettua niin helposti.” Tässä kohtaa kielen osaamisella on erityinen merkitys. Sen lisäksi erityisesti tässä kohtaa lisään listaan vielä arvostuksen. Jokaista tulee arvostaa ihmisenä ja kohdata ihmisenä.

Kaikki mainitsemani asiat liittyvät, kuten ehkä jo lukijana huomasitkin, siihen, että ihminen olisi osa yhteiskuntaa. Saisi olla mukana. Ja että häntä arvostettaisiin. Arvostakaa toisianne!