Tämä oli ylimääräinen kokous, jonka pitämisestä päätettiin edellisessä kokouksessa. Ainoana asiana oli ensi vuoden budjetti. En tässä käy esittelemään päätöksiä sen kummemmin, ne löytyvät helpoiten täältä. Sen sijaan, kuten tapanani on, olen poiminut kokouksesta joitakin minulle mieleen jääneitä tai merkityksellisiä yksityiskohtia esille.
Kokouksen alussa käytiin pitkä ja, kauniisti sanottuna, perinpohjainen keskustelu siitä, voimmeko edes käsitellä tätä asiaa, kun edellinen päätös on asiasta jo olemassa. Äänestys meni tasan ja puheenjohtajan ääni ratkaisi asian keskustelun hyväksi. Jo tämän keskustelun aikana esitettiin erinomaisia huomioita siitä, missä on mahdollista säästää ja missä ei pitäisi.
Kokouksessa esitettyjä huomioita:
- Vanhusmäärä kasvaa ja Suomessa vanhusten toimintakyky on maailman huonoin. Ikäihmiset laitostetaan ja he laitostuvat. Lonkkaliukumäki nousi keskustelussa jälleen esiin yhtenä tapana säästää sekä ihmisiä että rahaa. Vanhuspalveluissa on ilmeisesti mahdollista tehostaa toimintaa ilman, että palvelutaso kärsii.
- ”Niukkuus motivoi.” Siis jos rahaa ei ole ja kuitenkin on palveluita tarjottava, innovoidaan. Tämä on ilman muuta totta, mutta ei tietenkään loputtomiin.
- Toimeentulomenot kasvavat. Elma-mallilla saataisiin ehkä säästettyä rahaa. Elma-mallissa tarkastetaan siis ketkä ovat työkyvyttömiä ja näin ollen heidät voitaisiin siirtää eläkkeelle ja näin säästää Espoon rahoja. (Julkisen talouden rahaa se on tietenkin silti!)
- Valtio ja vakuutusyhtiöt ovat Espoolle miljoonia velkaa. Näiden velkojen perintää tehostetaan.
- Kehittämishankkeissa on aina henkilöstön edustus. Tämä on tärkeä asia, sillä työn tekijät ovat työnsä parhaita asiantuntijoita.
- Geriatrian akuuttihoitoon ei ole asettaa geriatria, koska HUS hoitaa erikoissairaanhoitoa ja heiltä ei ole irrottaa. Päivystyksen erikoistumiskoulutukseen tosin kuuluu geriatrian opintoja. Toisaalta, varsinaisia akuuttigeriatrian osaajia ei Suomessa ole kuin kolme. (Eivätkä hekään ole kaikki enää tekemisissä potilaiden kanssa…)
- Espoon sosiaali- ja terveystoimen ICT-kustannukset, siis tietotekniikan ja tiedonsiirron, ovat 40 miljoonaa euroa ja se on poikkeuksellisen paljon.