Kyseessä oli ensimmäinen kokous kesätauon jälkeen. Kokousasiakirjat löytyvät vanhasta tutusta paikasta.

Kokouksessa käsiteltiin sosiaali- ja terveystoimen budjetin toteutumisen ensimmäistä puolivuotistilannetta eli ns. seuranta I:stä. Budjetin ylitykseen on useampi hyväkin syy. HUS:n laskutus on kasvanut samoin kuin Espoosta lähetettyjen lähetteiden määrä. Yksi asia on myös toimeentulotuen lisääntynyt tarve.

Kokouksessa keskusteltiin myös asunnottomuudesta, erityisesti pääkaupunkiseudun yhteisestä tavoitteesta rakentaa tuhat asuntoa asunnottomille. Espoon osuus olisi 125 asuntoa. Espoossa on hyvä malli asunnottomuuden hoitoon, jossa on myös tiedostettu asunnottomuuden moninaiset syyt. Espoossa pyritään ns. hajautettuun malliin, jossa mahdollisimman moni ihminen asuisi asuisi tuettuna aivan normaaleissa asunnoissa ja ne jotka eivät tällaisessa pärjää, asuvat erityisissä asuntoloissa. Asunnottomista päihdeasiakkaiden määrä on laskenut alkuvuodesta 2013 dramaattisesti. Syistä ei olla täysin varmoja.

Olin ennen kokousta kiinnittänyt huomiota asiakohtaan, jossa puhutaan apuvälineistä ja varsinkin niiden huollosta. Asia oli kirjattu ohjeeseen hieman epäselvästi, mutta asia tuli korjattua jo esityslistaan. Apuvälinehuollosta ei ole tullut paljoakaan valituksia eli palvelun voidaan katsoa pääsääntöisesti toimivan. HUS:n alueella palvelua pyritään keskittämään, jotta saadaan ns. suuruuden ekonomian kautta säästöjä. Asia tullee esille valtuustokauden puolessa välissä, ehkä vuonna 2015. HUS:n järjestelmä ei vielä toimi täydellisesti ja liittymistä vasta valmistellaan. Itselleni täysin uusi asia apuvälineissä oli se, että apuväline, tai siihen liittyvä päätös, ovat terveydenhoitotoimenpiteitä, jotka eivät ole viranomaisen päätöksiä ja siksi valituskelpoisia. Potilas voi toki tehdä hoitotoimenpiteestä kantelun ja asiasta voidaan antaa muistutus.

Kysyin myös järjestöavustusten päättämisajankohdasta, jonka vammaisneuvosto oli nostanut lausunnossaan esille. Ongelmana on se, että päätökset tehdään liian myöhään kun otetaan huomioon eri järjestöjen päätökset seuraavalle vuodelle.  Päätöksiä ei toisaalta voi aikaistaakaan, sillä ennen virallista budjetin valmistumista sosiaali- ja terveystoimella ei tosiasiassa ole myöskään rahaa mitä jakaa.

Ilmoittauduin kokouksessa valtakunnallisille päihde- ja mielenterveyspäiville.

HYKS-alueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman luonnos piti sisällään hyviä ja tärkeitä huomioita. Itselläni pisti erityisesti silmään kaikentasoisen tutkimustoiminnan koordinointi. Tällä hetkellä ei ole mitään yhteistä järjestelmää jolla varmistettaisiin, että oppilaitosten päättötöistä yliopistollisiin tutkimushankkeisiin ei ole päällekkäisyyksiä tai että eri tutkimusten synergiaetuja otettaisiin huomioon. Muita asioita järjestämissuunnitelmassa on kuntarajat ylittävän asioinnin laskutus, josta ei vielä ole tiedossa STM:n ohjetta. Jos tällaista ei tule, asia sovitaan HYKS-alueen kesken. Luonnoksesta saattoi saada sen käsityksen, että terveysasemien määrää oltaisiin vähentämässä. Tätä vaadittiin korjattavaksi. Itse en näe järkeä enempää keskittää terveyspalveluita jos se tarkoittaa terveysasemien määrän vähentymistä, sillä asiakasmäärät kasvavat koko ajan. Varsinkin vanhusten, jotka usein käyttävät julkisia terveysasemapalveluita, suhteellinen määrä kasvaa erittäin kovaa vauhtia.

Turva-asumista tarjoavasta Omatila-palvelusta saatiin kokoukseen keväistä laajempi raportti. Keskustelu asian ympärillä pyörii usein vain ja ainoastaan sen ympärillä, että Espoossa ei ole varsinaista turvakotia. Espoon järjestämä palvelu on kuitenkin saanut valtavasti kiitosta asiakkailtaan ja saanut aiempaa laajemman asiakaskunnan, mm. nuorista. Omatilan yhteydessä toimii myös yhteinen konsultaatioyksikkö, josta saa apua ja neuvoja sekä nuorten, että aikuisten sosiaalityön kysymyksissä. Palvelusta ollaan tekemässä ensi vuonna myös puolueeton arvio.

Muina asioina todettiin hammashoidon takaisinsoittojärjestelmän toimivan puutteellisesti, mutta tähän asiaan on puututtu ja se pyritään hoitamaan kuntoon.