Ensiksikin sain jo ennen kokousta korjauksen edellisessä kokouksessa esitettyyn väittämään siitä, että Espoon nuorilla olisi Suomen pahin päihdeongelma. Ei ole. Ei tosin päästä loistamaankaan, sillä olemme melko tasoissa muiden suurien kaupunkien kanssa. Tarkemmat tilastot saataneen ensi kokoukseen.

Kokouksessa käsiteltiin ennen kaikkea poliisin ja A-klinikkasäätöin tilastoja. Ensin poliisin tilastot ja kokouksessa tehtyjä huomioita ja kommentteja niistä:

Koulujenlopetusviikonloppuna, joka on nuorten päihteiden käytön yksi ruuhkahuipuista, Espoon poliisi oli antanut 160 sakkoa alaikäisenä hallussa pidetyistä alkoholijuomista ja 8 aikuisille alkoholin välittämisestä alaikäisille. Takavarikkoon kertyi  mm. 170 litraa olutta ja 13 litraa väkeviäkin, kaiken muun lisäksi.

En lähde hurskastelemaan, tuli sitä teininä itsekin joskus juotua vaikka ei olisi saanut, mutta se mihin Espoon Mielenterveys- ja Päihdepalvelukeskuksen EMPPU:n johtava sosiaalityöntekijä Martti Marila kiinnitti huomiota oli se, että 8 kappaletta alle 15-vuotiaitakin jäi kiinni. Tämä ei ole sinänsä iso luku, mutta kuulemma ne aikuiset joilla on päihdeongelma, ovat lähes poikkeuksetta aloittaneet alle 15-vuotiaana. Siinä mielessä tämä on luku jota kannattaa tarkkailla ja josta on syytä olla huolissaan. Noin muuten esimerkiksi päihtymyksen takia säilöön otettujen määrä on laskenut viime vuodet. Säilöön otettuja oli vuonna 2012 yhteensä 2255 kappaletta. Tässä tilastossa tosin ei ollut selviämisaseman osuutta, sillä niitä ei kirjata poliisin järjestelmään, vaikka poliisi kuljetuksen hoitaisikin. Selviämisaseman tilasto saataneen seuraavaan kokoukseen.

Poliisin takavarikoiden perusteella kokaiinin käyttö näyttäisi vähentyneen, mutta tämähän ei toki ole ollenkaan koko totuus. Esitetyistä puheenvuoroista kävi esimerkiksi ilmi, että pelkästään Espoon terveysneuvontapisteissä on jaettu viime vuonna 336000 ruiskua suonensisäisiä huumausaineita varten. Tässä luvussa ei ole mukana apteekkien jakamat ruiskut. Eli kyllä täällä käytetään. Suonensisäisten käyttö alkaa vielä usein 13-17 -vuotiaana. Tässäkin asia, jonka ehkäisyyn olisi syytä löytää keinoja.

A-klinikkasäätiön Sinikka Härkälä kertoi hiukan A-klinikkasäätiön toiminnasta ja esitti muutaman havainnon. Nuorisoasemalla on aiemmin ollut aina enemmän tyttöjä kuin poikia, mutta viime vuonna tilanne kääntyi ja ilmeisesti sama trendi jatkuu nytkin. Nuorisoasema tarjoaa muutakin apua kuin päihdeneuvontaa, mutta siitäkin huolimatta käänne on yllätys. A-klinikkasäätiöllä on myös ongelmia pari- ja perhetyössä, sillä vähentyneiden resurssien myötä on mahdollisuudet näihin hoitomuotoihin vähentyneet. Pari- ja perheterapia on vaativaa ja aikaa vievää. Tämäkin asia olisi syytä riittävästi resursoida, sillä terapialla on mahdollista ennalta ehkäistä huomattavasti kalliimpien ongelmien syntymistä.