Olin Tiina Hofströmin varajäsenenä päihdeasiain neuvottelukunnan kokouksessa. Esityslistan varsinaisina asioina, järjestäytymisen ja huolellisten esittäytymisten lisäksi, olivat aiempi toiminta ja kevään kokousaikataulu. Muissa asioissa pääsimme kuitenkin hyvään keskusteluun useammastakin asiasta.

Ensinnä joitakin kokouksen puheenvuoroista tekemiäni ikäviä huomioita. Espoossa yläasteikäisillä on Suomen pahin päihdeongelma. Siis päihdeongelma. Yläasteikäisillä.

Espoossa ei myöskään ole ennalta ehkäisevää päihdetyöntekijää. Laki toisaalta vaatii, että kunnan on tehtävä työtä ja luotava edellytykset päihdeongelmien ratkaisemiseksi.

Viime aikoina esille noussut ilokaasun käyttö on tuttua myös espoolaisille. Eräs ravintola oli jopa suunnitellut ilokaasubileiden järjestämistä, mutta poliisin ja aluehallintoviraston puututtua asiaan ravintola peräytyi suunnitelmistaan. Sinänsä viranomaisilla ei ole asian suhteen paljoa toimivaltaa, sillä ilokaasu ei ole millään tavalla kielletty aine, mutta ilmeisesti jonkinlainen ratkaisu oli löydetty. Ilokaasua on pääsääntöisesti helppo hankkia, sillä kuka tahansa voi ostaa sitä netistä tai kaasua myyvistä kaupoista. Mitä ilokaasun vaarallisuuteen tulee, se ei varsinaisesti ole myrkyllistä, mutta voi silti olla hyvinkin hengenvaarallista, kuten Agan sivuilta voi lukea.

Päihdeasian neuvottelukunta on myös nimensä mukaisesti ”vain” neuvottelukunta. Neuvottelukunnassa on kuitenkin asiantuntijoita esimerkiksi poliisista ja Espoon sosiaalitoimesta, sekä asialle omistautuneita jäseniä. Viestintä Länsiväylä -lehden kautta on toiminut, mutta esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunta sai neuvottelukunnan viime vuonna tekemän aloitteen vain tiedoksi yhtenä kokouksen viimeisimmistä asioista hiukan ennen yhtätoista illalla. Lupasin toimia yhdyshenkilönä sikäli kun neuvottelukunnan asioita lautakuntaan tulee, sillä tarkoitus on saada päättäjät heräämään ja toimimaan niillä osa-alueilla kun tarvetta on. Seuraavaan kokoukseen on tarkoitus saada tilastoja eri osa-alueilta neuvottelukuntalaisille tutustuttavaksi.

Noin muuten neuvottelukunnan tontille kuuluvista aikaansaannoksista voi lukea vaikka seuraavista:

Savuton pääkaupunkiseutu

Päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen ja varhainen puuttuminen lasten ja nuorten palveluissa