Mitä tein sosiaali- ja terveyslautakunnassa?

Tämä kirjoitus olisi pitänyt julkaista jo jonkun aikaa sitten, jos ajatellaan juuri huippuunsa nousevaa kuntavaalikampanjointia, mutta vielähän tämän ehtii. Tässä kirjoituksessa tuon siis esiin joitakin nostoja siitä, mitä olen tehnyt tai ollut mukana tekemässä Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa tällä valtuustokaudella.

Aivan valtuustokauden alussa oli pienimuotoinen kohu siitä, että Espoo sulki turvakotinsa ja korvasi sen ns. turva-asumisella. Turvakodissa asuminen oli silloin maksullista ja maksua, joskin pienempää, esitettiin myös turva-asumiseen. Jo ennen kokousta jossa asiaa käsiteltiin, lähetin lautakunnan sähköpostilistalle viestin, jossa perustelin maksuttomuutta. Perusteinani olivat rikoksen uhrin suojelu ja sen maksullisuuden epäinhimillisyys, mutta myös se, että pienten maksujen perimisessä varsinainen nettohyöty jäisi pieneksi. Ja niinpä jo ennen kokousta sosiaali- ja perhepalvelujen johtaja oli lehdessä kertomassa, kuinka Espoon kaupunki päätti esittää maksutonta turva-asumista. Lautakuntakausi lähti siis hyvin käyntiin ja olin varsin tyytyväinen, kun sain vaikuttaa tällaiseen onneksi suhteelliseen pientä joukkoa koskevaan, mutta tärkeään asiaan.

Sen jälkeen ei olekaan ollut aivan yhtä sujuvaa ja mitään näin selkeää saavutusta ei olekaan tullut. Lienee siis syytä paremminkin kertoa siitä, mitä olen, yhdessä toisen vihreän lautakuntalaisen, Pinja Niemisen, ja myös muiden sosiaali- ja terveysasioista samansuuntaisesti ajattelevien lautakuntalaisten, kanssa tehnyt tai tavoitellut.

Yksi asia jota olemme aina vahdanneet ovat olleet terveyskeskusmaksut. Kannatan niistä luopumista kokonaan, mutta Espoossa ne ovat kuitenkin varsin maltilliset. Reilu vuosi sitten niitä esitettiin korotettavaksi kerralla noin kolmanneksella, mutta esitystä korjattiin maltillisemmaksi, vaikka se useamman kokouksen ottikin.

Samoin huomasin jo melko varhain alkaa seuraamaan terveyskeskusjonoja ja toimeentulotuen käsittelyaikoja. Terveyskeskusjonot olivat valtuustokauden alussa paikoin todella pitkät, mutta uuden terveyspalvelujohtajan johdolla terveyskeskusten, ja siinä samassa hammashoitoloiden, jonoja saatiin purettua ja ennen kaikkea prosessia virtaviivaistettua. Kaupunki hankki myös yksityisen yrityksen pyörittämään kahta terveysasemaa ja nämä kaikki toimet yhdessä ovat helpottaneet espoolaisten lääkärille pääsyä merkittävästi. Itse äänestin, pitkän harkinnan ja tiedonhankinnan jälkeen jälkeen, yksityisten toimijoiden puolesta.

Toimeentulotukien käsittely on viimeistään nyt kaikkien huulilla, kun KELAn epäonnistuminen erityisesti prosessin käynnistymisessä on ollut uutisissa. Espoossakaan käsittely ei ole aina sujunut niin nopeasti kuin pitäisi eli korkeintaan viikossa. Tämän valtuustokauden alkuaikoina saimme varsin tarkat taulukot siitä, kuinka monta toimeentulotukihakemusta oli tullut kunakin viikkona ja kuinka monta prosenttia näistä oli ratkaistu ajallaan. Tilanne oli kaupungille sikäli hankala, että toimeentulotuen käsittelijöitä alkoi olla hankala saada, sillä kaupunki ei voinut tarjota siihen työhön vakituista virkaa em. KELAlle siirron johdosta. Toisaalta erään kerran erään pahan notkahduksen jälkeen asiasta kysyttyäni lautakunnalle kerrottiin, että hakemuksia olisi tullut poikkeuksellisen paljon. Koska minulla oli tarvittava aineisto käytössäni minä tarkistin tämän ja totesin, että tilanne ei poikennut esimerkiksi vuoden takaisesta ja kerroinkin tästä. Vähän tämän jälkeen tilastojen typistetty versio, eli siis pelkkä onnistumisprosentti, siirrettiin Espoon verkkosivuille ja tämän taulukon lähettäminen lautakunnan sähköpostilistalle lopetettiin.

Muut asioita joihin olemme yrittäneet vaikuttaa, joskus onnistuen, ovat olleet esimerkiksi vammaisten elämän helpottaminen, lasten terapiapalvelujen turvaaminen ja lapsiperheiden kotiapu. Osa näistä asioista tuo kustannuksia ja osa taas säästää, ainakin pitkällä aikavälillä. Kärjistetysti voidaan sanoa, että jos jokin lautakunnalle esitetty asia ei lisää kustannuksia, niin se menee erittäin todennäköisesti läpi. Jos se taas aiheuttaisi kuluja, vaikka suhteellisen pieniäkin, läpimeno ei ole ollenkaan varmaa, vaikka kyseessä on hyvin usein ihmisten, usein heikommassa asemassa olevien, elämänlaatua koskeva asia. Sen mitkä asiat jatkossa päättävät espoolaiset äänestäjät.

Ja kun äänestämisestä puhutaan, en malta olla mainitsematta sitä parasta tapaa selvittää, miten oma ehdokkaasi, usein myös jossain määrin miten hänen puolueensa, ajattelee: katso hänen äänestyskäyttäytymistään erityisesti lautakunnissa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjojen julkiset osat (salassa pidettäviä asioita on varsin harvoin) voit käydä katsomassa netistä seuraavassa osoitteessa:

http://espoo04.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: