Pidin 11.2.2017 vihreiden puoluevaltuuskunnassa seuraavan puheen:
”Vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa.”
Näin seisoi Suomen kyberturvallisuusstrategiassa, joka julkaistiin alkuvuodesta 2013. Sanotaanko vaikka niin, että tälle ja tulevillekin vuosille jäi vielä pikkuisen tekemistä. Toisaalta on kuitenkin todettava, että jotain on tapahtunutkin. Tietoisuus ja ymmärrys uhista kasvaa ja eri viranomaiset jatkavat väsymätöntä neuvontaa ja varoittelua niin niistä vanhoista kuin uusistakin uhista.
Tähän liittyen en voi olla muistelematta puoluevaltuuskunnan matkaa Vaasaan, jossa ollaan Suomen kärjessä kun puhutaan älykkäistä sähköverkoista ja niiden tietoturvasta. Sielläkin tosin myönnettiin se, jonka moni tietoturvan parissa työskentelevä viranomainenkin on huomannut: osaamista on, mutta se ei aina kohtaa tarvitsijaansa.
Tässä kohtaa pääsemme myös tämänkertaisen kokouksemme teeman äärelle: koulujen digitalisaatioon. Olisi karhunpalvelus lapsille unohtaa heidät tietoyhteiskunnan ulkopuolelle, kuten me vihreät hyvin tiedämme. Mutta se mitä ei voi liikaa korostaa on se, että tietoturva-ajattelun on oltava mukana alusta asti. Tietoturva ei ole eikä voi olla millään tavalla irrallaan digitalisaatiosta tai elämästä ylipäätään.
Kun kyberstrategian jatko eli toimeenpanosuunnitelma kohta tulee lausunnoille, lausukaa, jos on lausuttavaa. Lukekaa ja omaksukaa, kun se on valmis. Ja ennen kaikkea, soveltakaa! Niin työntekijöinä missä olettekin ja päättäjinä. Kyberturvallisuus ei ole mikään ”uusi Nokia” vaan aivan ”perusteollisuutta”, kun ajattelemme Suomen ja meidän kaikkien tulevaisuutta.
Teemu Hokkanen 
”Suomen hallintolain 6 §:ssä puolestaan sanotaan näin: ”Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.”
Totuus asiassa on, että Teemu Hokkanen on puoluekantaisuutensa vuoksi esteellinen toimimaan tehtävässä, jossa tarkastellaan kansalaisten mielipiteitä ja sanankäyttöä. Hänellä on intressijäävi, sillä poliittisen sitoutumisensa kautta hän on aatteellisten kiistojen intressiosapuoli. Hänellä on osallisuusjäävi, koska hän on osallinen asioissa, joita hänen pitäisi virkatehtävissään ratkoa. Ja hänellä on palvelussuhdejäävi, sillä hän on palvelussuhteen kaltaisessa riippuvuussuhteessa puoluetoimintaan, joka asettaa esteen asioiden tasapuoliselle käsittelylle viranomaistoiminnassa.”
TykkääTykkää
Vaikuttaa siltä, että kommentoija ei pidä puolueesta, mutta verhoaa tosiasiallisen syyn lakipykälällä, jota en ole millään tavalla rikkonut. Poliittiseen puolueeseen kuuluminen ei lähtökohtaisesti luo minkäänlaista jääviyttä virkatehtävien hoitoon.
TykkääTykkää